Jos minulla olisi mahdollisuus kirjoittaa tänne joka kerta, kun minua ärsyttää jokin, tässä blogissa olisi enemmän merkintöjä kuin vuodessa sekunteja. Tai en jaksaisi kirjoittaa tänne joka kerta (mikä muuten sekin ärsyttää), mutta jos ajatukseni siirtyisivät tänne automaattisesti silloin, kun ärsyttää. Tai vituttaa. Sitä sanaa käytän oikeasti sata kertaa enemmän kuin sanaa ärsyttää.
Idealistisesti kun puran mieltäni, sanon, että tässä maailmassa on liian moni asia pielessä. Ei sillä, että minua oikeasti risoisi jokin nälänhätä Afrikassa. Se tosin risoo, miten siihen suhtaudutaan. En saa tästä maailmasta otetta. Välillä koen hallitsevani kaikkea ympärilläni ja välillä taas millään, mitä teen, ei ole merkitystä ympäristööni. Tai itseeni. Sekin on kyllä kummaa; itseä ei pysty muuttamaan, vaikka kuinka yrittäisi, mutta silti muuttuu, vaikka kuinka olisi tyytyväinen sen hetkiseen itseensä. Eikä tuo muutos ole aina parempaan suuntaan.
Tästähän olisi hienoa kirjoittaa kirja. Ihan oikea kirja, ja ihmetellä sen kansia ja kustantajan pois editoimaa tekstiä ja sitä, kuinka haave onkin yhtäkkiä siinä, konkreettisena. Toisaalta tuntuisi vieraalta upottaa tämä pohdiskelu jonkun idiootin päähenkilön päähän, jonka nimi olisi joku mediaseksikäs Titus ja jonka tunnistaisivat minuksi jokainen minun kanssani vähääkään enempää tekemisissä ollut. Tai sitten voisin upottaa tämän Tituksen ja nuo ajatukset kirjailijapäähenkilö Mikon (yhdellä k:lla) päähän, joka pohtii tulevan kirjansa päähenkilön aivotuksia. Ovelaa. Ja oksettavaa.
Tai sitten voisin kirjoittaa omalla nimelläni ja naamallani. Koskettava tarina nuoresta miehestä maailman turuilla. Ei. Tuloksena olisi myös se, että jokainen kirjassa esiintyvä henkilö tunnistaisi itsensä kirjasta ja päätyisi vihaamaan minua, koska en luultavasti osaisi ilmaista tarpeeksi hyvin päässäni liikkuvia positiivisia ajatuksia. Negatiivisissa kun ei ole niinkään suurta ongelmaa.
Tai sitten ei. Havahtuisin omaan selektiiviseen itseluottamukseeni. Onneksi täällä blogissa voin kuitenkin leikkiä niin fiksua, kuin haluan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti