Olisi muutakin kirjoitettavaa nyt pienehkön tauon jälkeen, mutta kirjoitan tauolta palaamisesta.
Olin lomalla ja se oli mukavaa. Lomalta palaaminenkin tuntui ajatuksena mukavalta, pääsee taas paiskomaan hommia ja suorittamaan opintoja sekä kaiken lisäksi tietenkin kehittämään itseään. Ei se ole niin paha.
Kaukaa viisaana varasin lomalta palaamiseen myös yhden "ylimenopäivän", joka oli eilen. Pääsin jopa ajoissa nukkumaan. Ei vieläkään mitään paniikkia. Hommaa on paljon, mutta kyllä siitä selvitään.
Jotenkuten nukutun yön jälkeen huomasin kuitenkin hautautuneeni valtavaan työmäärään. Tämän ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä - tai pyytämättä, mutta koulun Moodle-pohja katsoo kirjanmerkkiriviltä tuomitsevasti ja tunnen kandikirjojeni haukkuvan minua selkäni takana häviäjäksi.
Tuttuun tapaan paineen alla en murru, vaan siirryn sijaistoimintaan, kuten tämän kirjoittamiseen. Kohta luultavasti käyn läpi kaikkien mahdollisten yhteisöpalvelujen feedit ja suunnittelen uusia hankintoja ja sitten on jo nälkä ja sitten ei voi tehdä mitään älyllistä kun verenkierto on mahassa ja -- kello onkin kuusi illalla, päivä pulkassa.
Toivotaan nyt, että tänään saisi edes jotain aikaan.
Edit: Siivoaminen unohtui mainita sijaistoiminnoista. Melkein varmasti sanoisin, että ainakin pyykit on pesty ja pölyt pyyhitty päivän päätteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti